Maitoa maalta – Valio maitotila -blogi


Maitoa maalta -blogaajat muuttavat

Maitoa maalta -maidontuottajablogi on kirjoittajineen kulkenut pitkän matkan vuoden 2011 joulukuusta. Meille blogaajille blogikirjoituksia ehti kertyä yhteensä 340 kappaletta ja niitä kommentoitiin kunnioitettavat yli 1250 kertaa. Suuret kiitokset lukijoillemme.

Nyt on aika uudistua! Olemme muuttaneet Valion verkkopalveluun Valiomaitoa-sivulle, jonne meidän blogaajien lisäksi tuottavat sisältöä myös monet muut maidontuottajat Twitter- ja Instagram-päivitysten kautta. Tunnistat päivitykset #valiomaitoa tunnuksesta.
Me jatkamme kirjoitusten julkaisemista uudessa osoitteessa – tervetuloa mukaan!

» www.valio.fi/valiomaitoa


Reippaat lehmätytöt

Perjantaina meille tuli ekaluokkalaisen kaveri suoraan koulusta kyläilemään. Ja kyllähän oli neidoilla mielenkiintoinen päivä!

Kävin viemässä postiin maanäytepaketin ja sieltä tullessani oli eläinlääkäri tullut pihaan. Eläinlääkäri oli aamulla käynyt hoitamassa pari päivää sitten poikinutta lehmää, joka oli kuitenkin myöhemmin kuollut. Olimme  hämmästyneistä tästä Ipin yllättävästä kuolemasta, joten eläinlääkäri tuli ottamaan näytettä, josko saataisiin selville mikä lehmälle oli tullut. Kävellessäni navettaa kohti mietin voiko naapurin tytölle näyttää kuollutta eläintä, mutta myöhäistä. Siellä olivat myös nämä kaksi apulaista ihmettelemässä eläinlääkärin töitä. Onneksi naapurin tytön pappa on eläinlääkäri, joten toivoin mielessäni, että ehkä tyttö ei raadosta järkyttyisi.  Tytöt eivät kyllä näyttäneet yhtään järkyttyneiltä, mutta sitä vastoin erittäin kiinnostuneita eläinlääkärin työstä.

tytöt Lue lisää >


Rautakorpi

Kun luomutilalle tulee uutta peltoa tavanomaiselta tilalta, on mietinnän paikka. Miten uusi lohko saadaan liitettyä tilakokonaisuuteen mahdollisimman sujuvasti ja miten luomutuotanto lähtee parhaiten käyntiin. Meillä tätä pohditaan Rautakorpi-nimisen uuden laidunlohkon osalta.

Pelto hangen alla: on suunnittelun aika

Pelto hangen alla: on suunnittelun aika

Lue lisää >


Valomato

Täällä syrjäkylällä palvelut ovat vähissä, mutta yksi uskollinen ilahduttaja saapuu joka toinen tiistai: kirjastoauto. Lapset ovat nimenneet sen valomadoksi ja siltähän se näyttää mennessään oranssina pimeää kylätietä.

kirjastoauto

Lue lisää >


Maistuuko ruoka?

Se on sama hätä niin keittiössä kuin navetassa. Onko ruoka hyvää, onko sitä riittävästi ja maistuuko se?

Maistuuko ruoka  Lue lisää >


Mummu

DSC_1441

Matka mummolaan oli loputtoman pitkä, mutta viimein odotus aina palkittiin ja tuskin ehti auto vielä pysähtyä, kun sain oven auki ja juoksin muutamalla askeleella taloon sisälle asti ja mummon levitettyjä käsiä kohti ja vielä tiukkaan halaukseen. Lue lisää >


Mymmeli, Mikähiippari, Miksi…

Saimme talven piristykseksi reippaan tytön työharjoitteluun tilallemme viikoksi. Koko perhe on erinomaisesti sujuneen viikon jälkeen yhtä mieltä siitä, että voisimme adoptoida Annastiinan Teerijoen tilalle.  Annastiina lupautui kirjoittamaan TET-viikon kokemuksista blogiin. Lue lisää >


Keittoviikolla laskiaiseen

Noora valmisti hernekeiton ja Johanna leipoi suussa sulavia laskiaispullia – kylläpä äidin kelpasi tulla päivälenkiltä ruokailemaan.

Laskiaispullat

Tammikuun lopussa vietimme perinteistä terveydenhuoltosuunnitelman vuosipäivää.  Siinä samalla päivitimme eläinlääkäriperheen ruokalistaa. Liisa kertoi keittävänsä paljon keittoja, mm. linssikeittoa. Mikä idea! Lue lisää >


Varpusia

Hyvää vuotta 2015 kaikille täältä Toukolasta! Tammikuussa toimistossa on tavallista enemmän tekemistä, kun työlistalla ovat edellisen vuoden kirjanpidon viimeistely, veroilmoitusten täyttäminen, vuosi-ilmoitusten antaminen, rehunkulutuslaskelmat ynnä muut. Niinpä tällaiset vapaaehtoiset tietokoneen ääressä tehtävät jutut, kuten blogin kirjoittaminen, ovat olleet tauolla. Liika istuminen kun on moneen kertaan todettu vaaralliseksi.

varpusia pensaassa

Lue lisää >


Muuttuva maitomaailma

Maidontuotannon maailmankuva muuttuu arvaamattoman nopeasti. Oliko taakse jääneet seitsemän vuotta niitä lihavia vuosia meidän tietämättä? Maidontuotannon pitkäjänteisyys estää meitä seuraamasta syklejä pörssihain tavoin. Samalla maidontuottaja ja maanviljelijänä olemme oppineet asettamaan tavoitteet riittävän kauas ja haastavalle korkeudelle. Uusien toimintatapojen istuttaminen meidän toimintaan on usein työlästä. Valion tuotekehityksen työn tulokset valuvat maitojauheena maailmalle ellei kaikki valiolaiseen maitoketjuun osallistujat jaksa tehdä töitä Valion menestyksen takaamiseksi. Lue lisää >


Hyvää joulua!

”Hämärässä töllissä tässä seisoo yksin lehmä.

Nuuhkii ilmaa, miettii hiljaa, onkohan joulu jo.

Jäljet Jontun, harmaan tontun, melkein aavistaa lehmä.

Ikkunasta, navetasta, lehmä kurkistaa.

 WP_20141217_18_07_02_Pro

Ammuu, ammuu, ammuu, täs`on joulun tuntuu.

Ammuu, ammuu, ammuu, tältä joulu tuntuu.

tontut3

Ammuu, ammuu, ammuu, täs` on joulun tuntuu.

Ammuu, ammuu, ammuu, tältä joulu tuntuu. ”

(Marika & Luri Luokkala, Lehmän joulu)

Voit kuunnella laulun Youtubesta >>

tontut2

Hyvää ja rauhallista joulua

toivottaa Teerijoen tilan väki


Navetan joulu

Joulutervehdys 2014

Sillä joulukuusi on vihreä, ja kuusen oksan kätkössä
on olkilyhteen seurana, soma lehmävasikka.

Lamppu ja pallo

Jouluna saa hieman hassutella, puhtailla oljilla tanssahdella,
maitoa masut pullollaan, tonttu-unia nukkumaan.

Hukkalan väki toivottaa kaikille joulun iloa!

 

 


Ulkona harmaata – sisällä mukavaa

Onpa pimeää! Tuntuu, ettei valoja kannata päivän aikana sammuttaa ollenkaan, jos tahtoo jotain nähdä. Muutamana päivänä on satanut vähän räntää, mutta lumesta ei ole tietoakaan. Valkoinen maisema saisi aamun lähtemään käyntiin mukavasti, kun päivä valkenisi aiemmin. Myös pikkuväki odottaa kovasti lunta leikkeihinsä.

räntäsadetta

Lue lisää >


Leipäjuustoa loisteella

Olen koko syksyn suunnitellut leipäjuuston tekoa, mutta en vain ole saanut aikaiseksi ryhtyä puuhaan. Viimein sopiva inspraatio iski, ja minun tarvitsi vain vinkata asiasta anopilleni, kun minulla oli jo tilan juustomestari valmiina työparikseni.

Juuston tekoa 200 Lue lisää >


Jääkö vapaa-aikaa?

Mopsi-koirani seurasi minua närkästyneenä keittiöön. Se ei ole tottunut nousemaan kello viisi, mutta minulle yöunet riittivät. Olinhan nukkunut edellisenä yönä kymmenen tuntia kiitos navetalla työskentelevän lomittajan. Siispä suklaa-taatelikakku uuniin ja croissantit saivat täytteekseen viikunahilloa ja ah, niin ihanaa valkohomejuustoa.

Croissantti

 

Lue lisää >


Kuvassa koneurakoitsija

Hukkalan Esko on tehnyt säilörehua itse viimeksi vuonna 1998. Siitä lähtien olemme ostaneet säilörehun valmistuksen urakoitsijalta. Nykyään Koneurakointi Åsenbrygg levittää tilallamme lietelantaa, kylvää, ruiskuttaa kuin myös pui. Siispä esitin muutaman kysymyksen meille tärkeälle yhteistyökumppanille.

Jari Åsenbrygg

Jari Åsenbrygg, millainen on sinun työkesäsi?

Lue lisää >


Siinä se on

Lantakasa.

Lant

Tästä on haaveiltu ainakin 2000-luvun alusta asti. Tai kyllähän täällä kaikenmoista rehujätettä piisannut, mutta nyt se on helposti pienkuormaajalla vietävissä tiiviille betonipohjalle ja vielä katon alle suojaan. Siinä on kasan mukava muhia ensi kevääseen tai jopa odotella kevääseen 2016 ja muuttua muhevaksi maanparannusaineeksi.

Lue lisää >


Ajatuksia Kultaiseen juustohöylään liittyen

Olin hyvin hämmentynyt, todella hämmentynyt. Olin juuri kuullut, että Juustopöytä ry on päättänyt antaa vuosittain jaettavan Kultaisen Juustohöylän minulle, maidontuottajalle, Valion bloggaajalle ja entiselle kotitalouden ammattiopettajalle.  Hämmennykseen sekoittui pikku hiljaa iloa ja kiitosta. Olkoon tämä palkinto kunniaksi kaikille valiolaisille ensiluokkaisen maidon tuottajille ja myös esimerkki myös siitä, kuinka jokainen meistä voi olla pienillä arjen teoilla kotiin päin.

Minna kultainen juustohöylä palkinto 1

Lue lisää >


Viikonloput kotikotona, maalla!

Terveiset minultakin tähän väliin! Opiskelen Joensuussa fysiikan aineenopettajaksi, mutta nyt olen kotiseudulla viikonlopun lomalla. Käyn Vieremällä joka toinen viikonloppu. Nyt olikin erittäin mukava tulla, koska minun Jääakka-lehmä oli saanut suurimmat pisteet rakennearvostelussa. Jääakka onkin poseerannut jo kahdesti näillä sivuilla kesällä 2012 ja 2013 vasikkana ja hiehona.

Kaunis Jääakka 1

Lue lisää >


Piippailua navetassa

Viime kuukausien aikana navetassamme on toisinaan kuulunut ennemminkin kauppaan kuin navettaan miellettävä ääni, viivakoodinlukijan piipitys. Tuotostarkkailussa on siirrytty viivakooditarrojen liimaamisesta valmiiksi viivakooditettuihin näytepikareihin. Viivakoodi yhdistetään näytteen antaneen lehmän tietoihin samalla viivakoodinlukijalla, jolla meillä on jo aiemmin maksettu laskuja.

pullot

  Lue lisää >


Kuulolla

Isännällä on tapana työskennellä radiokuulosuojaimet korvilla. Toisinaan minun tekee mieli tarkistaa, ovatko peltorit jo kasvaneet kiinni hänen päähänsä. Vastikään hirvimerkkiä ampumaan lähtenyt mies käveli epähuomiossa urheiluliikkeeseen kuulosuojaimet ohimoilla. Ihmetteli sitten kotona kuulosuojaimet edelleen päässä, oliko hänellä kovinkin mettäiset vaatteet, kun myyjä oli heti alkanut paukkuja esitellä.

esa kuulosuojaimineen

 

Lue lisää >


Lehmätarinoita

Lehmistä kertyy koko ajan uusia tarinoita. Jotkut tapahtumat ovat jokapäiväisiä, mutta jäävät mieleen, jos jollain yksilöllä on omalaatuinen tapa toimia tavallisessa tilanteessa. Myös erikoiset tilanteet, oli se sitten jotain hienoa tai jotain ihan kamalaa, pysyvät muistissa vuosikausia sen enempää pinnistelemättä. Kerron nyt muutamista tapahtumista valokuvanäyttelyssä esiintyvien lehmiemme elämästä.

hiehot laitumella

Aamutunnelma hallayön jälkeen.

Lue lisää >


Ostatteko te aina luomua?

Tätä meiltä kysyvät usein sekä muut tuottajat että kuluttajat. Vastaaminen ei ole helppoa ja siksi usein tulee sanottua jotain ympäripyöreää. Nyt yritän luomuviikon kunniaksi kerrankin vastata vähän perusteellisemmin!

ostoksilla

Ihan oikea kauppalappu, vain väri on muutettu.

Ruokaostoksilla meille tärkeimmät kriteerit ovat kotimaisuus ja luomu, tässä järjestyksessä. Jos vaihtoehtoina on kotimainen tavanomainen tuote ja ulkomainen luomutuote, kotimainen päätyy koriimme. Monien tuotteiden kohdalle kauppalistaan kirjoitetaan perään ”jos on”, mikä tarkoittaa sitä, että mikäli kotimaista vaihtoehtoa ei ole tarjolla, kyseistä tuotetta ei osteta lainkaan.

Lue lisää >


Kaksi palkintoa

Syyskuun puolessa saimme viimeisen rehusadon siiloon auringon paistaessa. Mikä helpotuksen tunne! Nyt syksy saa sateineen tulla. Mhhh… tosin vielä laiduntava nuori karja ei ehkä sitä halua.

Hiehot kiviaidalla

Lue lisää >


Laudatur, Häät, Jatkot ja muita lehmiä

Joskus poikimisen odottelu on erityisen jännittävää. Näin oli, kun odottelin Lehmuston Häät-lehmän valmistautumista poikimiseen. Häät on itselleni kovin rakasta emälinjaa, onhan takana ylioppilaskirjoituskevääni 1997 ainoa ällä eli Lehmuston Laudatur, joka syntyi ylioppilaskirjoitusteni aikaan.

Laudatur

Laudatur poseeraa laitumella 2003

Laudatur oli silloisen suosikkilehmäni Etelän kovasti odotettu tytär, joka lunasti toiveet jota sillä nimeämisen hetkellä oli. Laudatur voitti aikoinaan luokkansa kestävien lehmien kauneuskilpailuissa, oli listoilla Suomen korkeatuottoisimpien lehmien kanssa, sai upeat 80 pistettä luokituksessa hyvin säilyneestä rakenteesta viisi kertaa poikineena ja lypsi elinikäistuotokseksi yli 80000 kiloa maitoa. Täten Laudatur liittyi emänsä Etelän ja emänemänsä Poudan tavoin 50-tonnareiden seuraan.  Koska Laudatur oli juuri sellainen lehmä, kuin vain osasin toivoa, olin erittäin onnellinen jokaisesta lehmävasikasta, jonka Laudatur teki. Lue lisää >


Kaksi päivää

Karvalaukku

Lactarius torminosus. Mummu puhui aina karvalaukusta. Vihdoinkin ne olivat nousseet ja keräsin niitä itävaltalaisen harjoittelijani Carinan kanssa. Nyt puhuimme milk capeistä hirvikärpästen juostessa niskassa.

Lue lisää >


Aurajuustoa ja omenaa

Omena oikein ja omena nurin – mitähän minä teen tälle suuren sadon ongelmalle?

Omenaa ja Auraa

Hukkalassa on neljä omenapuuta, jotka tuottavat satoa vaihtelevasti. Viime vuonna omenat olivat laadultaan heikompia, mutta tänä syksynä runsas sato näyttää laadukkaalta. Mhhh, maku onkin sitten toinen juttu. Ihan paljaaltaan noita herkkuja ei viitsi montaa syödä, mutta kun pistää kyyytipojaksi voita ja sokeria…

Lue lisää >


Kesämurheita

Moni lomalainen nautti tämän kesän pitkästä hellejaksosta, mutta lehmille se ei ollut mieleen. Toki ne viihtyivät laitumella, mutta hakeutuivat kuumimpaan aikaan varjoon ja muutenkin makailivat tavallista enemmän. Meitä ihmisiä koettelevat kesän aikana useimmiten hyttyset, nokkoset ja paahtava aurinko. Lehmiä vaivaavat eniten paarmat ja kärpäset.

haava vetimessä

Kärpäset parveilevat Ioviksen haavassa.

Laiduntava karja huiskii hännillään ja korvillaan jatkuvasti, mutta ympärillä pörräävät paarmat eivät tunnu millään hellittävän. Toisinaan käy niinkin, että ampiainen pääsee pistämään tai kyy puraisemaan kulkijaa. Näitä vammoja hoidetaan aina tilanteen mukaan. Yleensä selvitään kotikonsteilla, kuten ihmistenkin vastaavista pistoksista.

Lue lisää >


Maaseudulta maailmalle

Marjojen mehustusaika on kiihkeimmillään.  Kesä on väistymässä ja liedellä kiehuva punaherukkamehu tuoksuu koulun alulta. Erityisesti näin syksyisin koti tuntuu rakkaalta, levolliselta ja lämpimältä paikalta, jonne on ollut kiva palata uuvuttavan kouluviikon jälkeen syömään metsästäjänleipiä ja omenapaistosta.

Maaseudulta maailmalle

Tällä hetkellä menneiden kouluvuosien muistelu tuntuu haikealta, sillä tänä syksynä meidän perheemme siirtyy aivan uuteen aikakauteen – minusta ja siskostani tulee yliopisto-opiskelijoita. Uusi, Joensuussa alkava seikkailu tarkoittaa harventuvia kotiviikonloppuja. Puolen tunnin mittainen välimatka vaihtuu kolmeen tuntiin. Enää ei ole kannattavaa käydä kotona vain iltakahvilla ja raahata siinä samalla pyykkivuoria äidin iloksi. Ei riitä, että kotoa lähtiessä nappaa reppuun pari rasiaa jauhelihaa ja mustikoita, vaan niitä pitää ottaa mukaan tuplasti enemmän.

Lue lisää >


Mustikan kaverit

Mustikkametsäni pursuaa runsaana aivan navetan takana. Kipuan ämpäri ja poimuri kädessäni rinteeseen ja asettelen askeleeni tarkoin, etten vain tallaisi ainakaan mehevimpiä marjoja. Mustikkapaikka on niin lähellä, että marjakaverini pyrähtivät hetkessä kotipihaan muurahaisia ja mäkäräisiä pakoon, syötyään tietysti ensin suut ja sormet sinisiksi.

WP_20140804_17_05_03_Pro

Lue lisää >


Lupponallen retki

Liisan ja Iidan kesäkertomus

Upponalle-lehmä sai sonnivasikan, jonka nimeksi tuli Lupponalle. Eräänä kauniina kesäpäivänä Upponalle ja Lupponalle lähtivät retkelle, koska Upponalle oli väsynyt.

- Ulkoilu saattaisi piristää, Upponalle tuumi ja lähti lompsimaan laitumelle. Vasikka seuraisi perässä.

uppis ja luppis

Lue lisää >


Metsän uudistusta

Hukkalan isäntä halusi tarjota jo aikuisille lapsilleen erään tärkeän maaseudun työkokemuksen.  Ilmeisesti kokemus ei ollut kaikkein mukavampia, koska kuvattavaksi suostui vain isäntä itse.

Esko istuttaa 1500

Viime syksynä jouduimme luopumaan vanhasta ”satumetsästä” sen ollessa uudistamiskypsä. Tänä keväänä aukolta on kerätty risut energiahakkeeksi. Lisäksi kaivinkone on käynyt laikuttamassa alueen tehden sinne valmiita istustuspaikkoja.

Lue lisää >


Lehmäkuvauksissa

Lehmät pitävät rutiineista. Niiden mielestä on mahtavaa, että päivät seuraavat toisiaan suurin piirtein samanlaisina. Niinpä lehmämme eivät olleet varauksettoman innostuneita siitä, että pääsivät valokuvaaja Perttu Saksan malleiksi syyskuun luomulehmävalokuvanäyttelyä varten.

Studion valmistelua.

Studion valmistelua.

Lue lisää >


Ukki ja uusi pelto

Neljä vuotta sitten ostimme 30 hehtaaria peltoa, josta 8 hehtaaria näytti lähinnä riisipellolta.

Seppälän riisipelto

Monena aamuna sen jälkeen on mummu  laittanut ukille eväskahvit mukaan hänen kiirehtiessään työmaalle. Vallankin tänä keväänä mummu kysyi jo useasti, että mikä kumma siellä Seppälässä oikein on?

Lue lisää >


Luomutarkastus

Kaupassa luomutuotetta ostaessa voi olla varma, että tuote todella on luomusääntöjen mukaan tuotettu. Sen verran tarkasti tuotantoa kaikissa vaiheissa valvotaan. Maatilalla luomutarkastus tehdään vähintään kerran vuodessa. Pelto-, navetta- ja varastokierroksen lisäksi tarkastetaan huikea määrä papereita.

mappeja Lue lisää >


Thank you Veronika!

Se ihana tunne, kun kauppareissu on pitkittynyt tai päikkärit vähän venähtäneet ja päässä pyörii perheenäidin vartti-reseptivaihtoehdot, joilla saa pikaisesti ruokaa perheelle ja työntekijälle. Tuvan oven avatessa vastaan tuleekin valmiin lounaan tuoksu ja iloinen au pair häärää keittiössä ja ruoka on valmiina pöydässä, ilman että mitään on sovittu etukäteen.  -You are my angel! Enkelini! Sanoin Veronikalle.

Tämä on todella ihana hetki kiireiselle perheenäidille! Tästä enkelyydestä sain todistusaineistoakin, kun olimme nuotioretkellä kallioilla ja Veronika loisti valkoisessa takissaan :)

Veronika nuotiolla

Veronika loistaa nuotiolla.

Lue lisää >


Enää ei rakenneta!

-No ei,  vastasin jälleen kerran isännälle. Ei todellakaan.

 Mutta mikä kumma siinä on, että tuskin saa lausetta loppuun, niin jo kuuluu pihasta pauketta ja sahausta. Vuoden aikana pihaan on kasvanut niin maidonmyyntitila, autokatos kuin ponilakin. Reilun vuoden on pöydällä pyörinyt myös rahoituspäätös isommastakin hankkeesta, kun rehu/kuivike/lanta –varasto on odottanut lopullista inspiraatiota. Ja tulihan se inspiraatio lopulta, kun määräaikaa rakentamiselle on jäljellä enää vuosi.

Lue lisää >


Elämää rehunteon jälkeen

Teerijoen kesä jaksottuu aikoihin ennen rehuntekoa, rehunteon jälkeen ja rehuntekojen välissä. Säilörehua korjataan normaalikesänä Pohjois-Suomessa kaksi kertaa, hyvinä kesinä jopa kolmesti. Työ on maidontuottajan vuoden tärkeimpiä töitä. Rehun laatu vaikuttaa lehmän koko lypsykauden tuotokseen ja samalla tilan taloudelliseen tulokseen. Huonoa säilörehua on hankalaa ja kallista korvata täysrehulla.

Ralli ja vassut 022

Kevätrehun korjuu sujui tänä vuonna ilman ongelmia, ja säätkin olivat suotuisat. Vain yksi rengas noukinvaunusta puhkesi ja vain pieni osa niitoksista kerkesi vähän viruttua sateessa. Määrällisesti sato oli kohtuullinen. Kun urakan viimeisenä päivänä yöllä yhden aikaan saimme toisen ja viimeisen siilon peitettyä, olo oli kuin tunturin huipulla.

Lue lisää >


Säilöntää suuressa mittakaavassa

Innokkainkaan keittiöihminen tuskin osaa kuvitella sitä säilykemäärää, joka karjatilalla kesän aikana varataan talveksi. Meillä säilörehua tehdään satoja tuhansia kiloja. Pelkästään nuorikarja tarvitsee 150000 kg rehua talven aikana lypsävistä lehmistä nyt puhumattakaan. Talvella maa on jäässä, joten omatoiminen eväiden hankinta laiduntamalla ei silloin onnistu.

kasvavaa apilanurmea  Lue lisää >


Sheivausta

Kesällä on hyvä parturoida lehmien karvoja. Niillä on aina kasvukausi. Lehmiä sheivataan enemmän käytännön kuin turhamaisuuden syistä. Utarekarvojen leikkaaminen on tärkeää automaattilypsyn onnistumisen ja lypsyhygienian vuoksi.

 Navetassa 011

Lue lisää >